Meksiko

Fall Break meni siis rattoisasti Meksikossa, ja olihan se mahtavaa. Yövyttiin siellä Hostel Ka'beh:ssa, ja tavattiin niiiiin monta mukavaa ihmistä. Porukkaa oli niin Jenkkilästä, Ausseista, Norjasta, Sveitsistä kuin Israelista ja Kolumbiastakin ja monista muista maailman kolkista. Jos ikinä ootte menossa reissuun pienemmällä porukalla, niin kannattaa mennä hostelliin ellei ole lähdössä lemmenlomalle. Hostelli itsessään ei ollu kovinkaan kummoinen, ja siellä oli itse asiassa bed bugseja. Mutta jostain syystä ne ei häirinneet mua, Mihkua eikä Reetaa, kaikissa muissa sängyissä niitä kyllä oli :D Yks sveitsiläinen oli ihan täynnä puremia ensimmäisen yön jälkeen, ja minä nukuinkin sitten virkistävät 30 minuuttia seuraavana yönä. Sitä seuraavan yön nukuin riippumatossa, mutta loput yöt nukuin omassa sängyssä eikä ollut ongelmia. Tosin eilen juttelin Davidin kans facebookissa ja se arveli että sitä oli taas viime yönä purtu. Niin, ehkä vähän outoa että ensin suosittelen hostellia ja sitten kerron ötököistä, mutta koko loma ei ois ollu läheskään niin hauska kuin se oli kaikkien noiden ihmisten ansiosta!

Yhtenä päivänä tehtiin päiväreissu Tulumiin, vuokrattiin auto ja lähdettiin matkaan me kolme ja jenkki Peter sekä kolumbialainen Carlos. Minä ja Mihku sanottiin ettei haluttais ajaa ku pelättiin Meksikon liikennettä, mutta sitten kun nähtiin millainen kaistapää Carlos oli auton ratissa, muuttui ääni kellossa aika vikkelään. Se posotteli 40:n alueella 120km/h.. Myöhemmin jotkut arveli hostellilla, ettei sillä varmaan edes ole oikeaa ajokorttia, vaan on ostanut sen jostain. Ajotaidoista päätellen tuen tätä teoriaa täysin. Carlos myös kuskasi meidät illalla baariin, ja paluumatkalla poliisi pysäytti meidät. Ne olis halunnu meiltä kaikilta 500-800 pesoa eli noin 50 euroa, mutta mukana oli onneksi yksi paikallinen joka osasi ladella tarpeeksi monen poliitikon nimen tiskiin, eikä jouduttu maksamaan mitään. Tulum oli ihana paikka, siellä oli siis maya-raunioita ja tosi kaunis hiekkaranta, sekä siinä lähistöllä luolia joissa oli tosi kirkasta vettä. Alla muutamia kuvia.

Matkalla Maya-raunioille

Paratiisi?

Sinistä!

Cenote eli luola, jossa oli tosi kirkasta vettä ja lepakkoja

Carlos ja Mihku hyppää

Yhtenä päivänä käytiin Isla Mujeresilla, joka on saari Cancunin edustalla. Mihku jäi potemaan darraa hostellille ja tuli vasta myöhemmin perästä kun minä, Reeta, David ja israelilainen Mia otettiin taksi ja ajettiin lauttasatamaan. Isla Mujeresilla oli kyllä ihana tunnelma! Siellä oli kaikki kadut tosi kapeita, hirveesti erilaisia ravintoloita ja putiikkeja, sekä totta kai sitä valkoista hiekkaa ja turkoosia vettä. Kyllä tuntui, että eihän sieltä voi koskaan lähteä pois. Syötiin siellä tosi hyviä pitaleipiä, kun etsiskeltiin ruokapaikkaa ja sattumalta osuttiin sellaisen tosi pienen ja melko nuhjuisen ruokapaikan eteen. Nam! Hinnat vaihteli muuten Cancunissa ja muualla tosi paljon riippuen siitä, oliko jossain turistialueella vai ei. Meidän hostelli oli vanhassa keskustassa, joka on enemmän paikallisten asuinaluetta, ja me maksettiin siellä yhdestä quesadillasta tai empanasta euron verran, kun sama mutta paljon huonompi setti irtosi hotellialueelta 7-8 eurolla.Bussimatka tuolla maksoi reilun 50 senttiä, ja taksillakin pääsi lyhyehköjä matkoja alle viidellä eurolla.

Isla Mujeres

 Baareissa tuolla oli yleensä sellainen käytäntö, että sinne myytiin lippuja jotka sisälti avoimen baarin koko illaksi. Me otettiin yleensä liput hostellin kautta, koska ne järkkäs sillon kyydin, sisäänpääsyn jonon ohi ja pöydän baarista. Tuolla aika siisti ku tanssilattiallaki oli pöytiä, jonne tarjoilijat kanto juomat eikä tarttenu tiskiltä hakea. Tosin en tiiä oliko juomien taso kovin korkea. Ja hinnat oli aika kalliit, Señor Frogsiin maksoi 45 US dollaria, Coco Bongoon (joka oli ihan mieletön, siellä oli koko ajan joku show menossa ja musiikki vaihteli laidasta laitaan) maksettiin 50 dollaria, kun tingattiin 20 pois hinnasta ja The City maksoi kans 50 dollaria. Alla pari kuvaa.

Coco Bongo

Coco Bongo, TRON-show

Lauantaina käytiin Chichen Itzassa, mikä on se must see jos Cancuniin lähtee. Sinne oli matkaa joku parisen sataa kilsaa, mutta otettiin tällä kertaa pakettimatka hostellin kautta, joten nukuttiin siinä matkalla bussissa. Kyseessä on siis taas maya-intiaanien raunioita. Meillä oli tosi hauska opas siellä, se osasi kertoa viihdyttävästi kaikkea nippelitietoa. Raunioiden jälkeen käytiin vielä toisessa maanalaisessa luolassa uimassa, ja tällä kertaa se oli aivan erilainen! 30 metriä syvä, kirkas vesi ja korkeat kalliot, joilta hypätä. Hypättiin jostain 10 metristä, mutta valokuvan ottaminen epäonnistui ja sitten opas jo huuteli meitä takas bussiin niin ei ehditty ottaa uutta kuvaa.

Cenote

Cenote, tuolta vasemmasta yläkulmasta hypittiin

Mayojen pelikenttä, jossa ne pelasi jotain jenkkifutiksen, rugbyn  ja koripallon sekoitusta

Se kuuluisa pyramidi jossa on geometriat ja astrologia kohillaan

Sunnuntaina harmitti tosi paljon lähteä takaisin Kansasiin, toinen viikko olis menny oikein keveästi. Meillä oli kaiken lisäksi yö Miamin kentällä, itse tosin nukuin kohtuullisen hyvin noin 8 tuntia. Oon niin tyytyväinen että lähdettiin, tosin nyt taitaa olla niin, että pitää päästä johonkin paratiisiin jos rantalomalle mielii!

Kansasissa alkaa olla jo aika viileä ilma, ja mulla polttelee kovasti ostaa lumilauta ja kengät, niinku joka ainut syksy. Nyt aattelin että voisin tämän poltteen tyydyttääkin ostamalla kyseiset kamat joulun jälkeen Nykistä, jossa siellä nyt enää mitään on pystyssä sillon! Sillon ei tarvis myöskään maksaa kuin yhdellä lennolla laudasta. Mutta saapa nähä miten on rahaa siinä vaiheessa. Kolme viikkoa Miamin reissuun! ;D

Pittsburg ja homecoming

Syksy on tullut Pittiin!

Reeta tulossa Dollar Treestä

Meiän koti tuossa vasemmalla

Gorilla Lake

Tämä viikko oli homecoming -viikko. Ideana siinä on ilmeisesti se, että täältä Pittstatesta valmistuneet vanhat opiskelijat tulee takaisin kotiyliopistoonsa, ja niille on sitten kaikenlaista ohjelmaa täällä. Torstaina oli Yell Like Hell, jossa eri opiskelijajärjestöt esitti tanssiesityksiä jenkkifutisstadionilla, ja joista tuomaristo sitten valitsi voittajan, ja lauantaina oli paraati, jossa taas eri järjestöt kulki kulkueena Pittsburgin keskustan läpi ja nakkeli karkkeja lapsille. Vaihtarit näkyivät paraatissa myös, aamulla klo 6:15 soi kello, kun kyyti keskustaan lähti 7:15. Kuljettiin paraatissa oman maan lippujen ja kylttien kanssa. Tuli aika hyvin lauantaina Kansasin lämpötilavaihtelut esille! Aamulla kämpiltä lähtiessä oli 3 astetta lämmintä, ja päivällä futispelissä olikin sitten jotain 25 astetta. Harvoin Suomessa kuudessa tunnissa lämpötila nousee 22 astetta... Täällä on kuitenkin nyt ruska, vaikka päivät saattaakin olla tosi lämpimiä välillä. Tänäänkin oli 23 astetta, mutta viime viikolla esimerkiksi sai olla lapaset ja pipo, kun oli jotain 5 astetta. Jännää.

Suomi edustaa

Alla vähän kuvia Pittsburgista, kun ei oo tullu siitä aiemmin mitään tänne postailtua, ja tärkeimpiä maamerkkejä. Ensimmäisenä on 505, joka on baari keskustassa, pyörämatkan päässä meistä. Siellä on joka ilta muistaakseni keskiviikosta lauantaihin klo 17-21 dollarin vodkamonsterit ja kaljat, ja torstaisin karaokea. Torstai on vaihtareiden vakkaripäivä siellä, mutta ollaan pariin otteeseen käyty myös lauantaisin ennen yhdeksää istumassa, kun kerta halavalla saa.

505

Käydään yleensä kaupassa Walmartissa, koska se on halpa. Täällä on myös toinen marketti, Ron's, jossa on vähän parempilaatuista ruokaa, mutta se on myös kalliimpi. Ron'sissa tosin myydään Wasan näkkäriä ja sellasta yhenlaista ruisleipää, vähän niinku Realia. 

Walmart

Pittsburg, kuten oikein mikään muukaan pikkukylä täällä, ei oo järin kaunis. Rakennukset on aika rähjäisiä. Kylänraitti tuo kuitenkin mieleen vähän sellaset lännenleffat, kun samalla lailla on yks pääkatu, jonka äärellä vieri vieressä taloja. Saluuna vaan puuttuu. Täällä muuten ajellaan ihan hullun isoilla autoilla. Aina on joku citymaasturi tai lava-auto, eikä varmasti puoletkaan niillä ajavista oikeasti tartte niin isoa autoa. Mutta mikäs siinä ajellessa ku bensa on halpaa. Diesel on kalliimpaa kuin bensa, ja 87-oktaaninen sitä peruslöpöä.

Yks päivä käytiin Reetan kanssa ulkoilmaleffassa keskustassa, joku lastenelokuva The Goonies siellä näytettiin. Aika jännä oli siinä pihalla pipo päässä istua ja katsoa leffaa, suurimmalla osalla katsojista oli myös viltit ja kaikki mukana.

Pittsburg Downtown

Alla kuva Kelce Hallista, missä sijaitsee kaikki taloustieteiden jutut kampuksella. Tuolla minä enimmäkseen käyn koulussa, paitsi yksi materiaalitekniikan luento on Technology Centerillä toisella puolella kampusta. Kelce ei kyllä oo paikkana mitenkään kaunis, kampuksella on paljon kauniimpia ja uudempia rakennuksia muualla. 

Kelce Hall

 Ja sitten viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä, vanha kunnon Jungle. Jungle on aivan kampuksen laidalla sijaitseva baari, jossa on kattoterassi. Terassi oli tosi kiva varsinkin lukukauden alussa kun yölläkin oli pirun kuuma. Jossain vaiheessa toi terassi oli suljettuna, ja kellarissa olevassa tanssitilassa oli niiiiin kuuma. Harvemmin tuli käytyä siellä sillon, eikä itse asiassa oo nytkään tullut käytyä alkuinnostuksen jälkeen yhtä paljon, koska ollaan enemmän käyty 505:ssa ja Junglen vieressä sijaitsevassa Mooreman's Southsidessa, jossa ei soiteta ihan koko ajan jotain ihme räppiä. Täällä on hassua ku varsinkin Junglessa kaikki tanssivat ihmiset on tummia, niin dj sitten tietysti soittaa niitä miellyttävää musiikkia... Joskus hiljaisena iltana on helpompi saada omat toiveet läpi.

The Jungle

Teksas

Viime viikonloppu meni Dallasissa ja Houstonissa. Torstaina lähettiin sutjakkaasti liikkeelle, ja ensimmäinen 50 minuutin pissa- ja evästauko pidettiinkin tuossa kahden kilometrin päässä kampuksesta, kun toinen autollinen ei ollut ihan yhtä liukkaasti liikkeelle lähtevää sakkia. Saattoi siinä ehkä kazakstanilaiset vaihtaritutut ihmetellä, kun kävelivät ohi pariin otteeseen ja parkitettiin samassa paikassa vielä tunnin päästäkin. Kylläkyllä, vuokrattiin auto jotta päästäisiin viettämään laatuaikaa Casey'sin pihassa.

Dallasissa yövyttiin La Quinta -motellissa Farmers Branchissa, ihan kelpo paikka oli ja edullinen, vajaa $15 per nenä sisältäen aamupalan. Dallasista en oikein hirveästi mitään erityistä nähnyt, koska me saavuttiin myöhään torstaina ja perjantaina lähdettiin tyttöjen kanssa shoppailemaan Grapevine Mall:iin.  Pojat kävi  perjantaina tsekkaileen mm. John F. Kennedyn murhapaikkaa sun muuta turistisettiä. Shoppailujen jälkeen lähdettiin kohti Houstonia. Dallasissakin oli jo lämmin, mutta etelämmäksi mentäessä keli sen kuin lämpeni, ihanaa!

Houstonissa meillä oli tosi hyvä hotelli, jonka Leo oli bongannu hotels.comista, Hampton Inn Houston-Northwest. Tosi siisti mesta ja hyvä aamupala, $20 yö/hlö. Perjantaina meillä oli tarkoitus mennä johonkin steakhouseen syömään kunnon pihviä, kun kerran Teksasissa oltiin, mutta homma meni saikkaukseksi ja päädyttiin Applebee'siin syömään. Pihviä sieltäkin sai, mutta minusta aivan ylihinnoiteltu paikka laatuun nähden. Semmoista ketjuruokaa. Sama homma oli kun käytiin päivemmällä Chili'sissä syömässä ja söin jonkun quesadilla-salaatti -annoksen, kana ei maistunu miltään ja hyvä salaatti oli uitettu liiassa kastikkeessa. Mutta eipähän tarvitse toista kertaa noihin paikkoihin mennä jos on mistä valita!

Houston ei ihan rannikolla ollut, mutta lauantaina ajeltiin puolitoista tuntia Galvestoniin, joka on saari Meksikonlahdella rannikon lähellä. Siinä sitten päivä lököteltiin East Beachilla, ja kaikki paitsi Reeta ja Khaled paloivat aika komeasti :D Mulla edelleen otsa punottaa mukavasti, muut punoitus on jo onneksi laskenut. En ollut oikein varautunut tällaiseen rantalomailuun, niin aurinkorasvapullohan jäi tietysti Pittsburgiin.

Rantamisut ja -leijonat

Lauantaina illalla pojat meni kattoon lätkää, ja me tytöt mentiin sillä aikaa syömään ja lähdettiin jo keskustaan etsiskelemään jotain kivaa paikkaa nauttia pari kaljaa. Jätettiin auto vähän syrjemmälle ja meinasi kyllä vähän pelottaa kävellä autolta baarien läheisyyteen vaikka meitä neljä olikin. Oli aika värikästä sakkia liikenteessä, osa oli niin sekaisin ettei saanut mitään selvää niiden puheesta. Kaikki tunsi olonsa vähän turhan tälläytyneeksi, teki mieli kiskoa hameenhelmaa vähän alemmas. Lopulta kuitenkin löydettiin varsin mukava irkkupubi Shay McElroy's, jonne jätkätkin sitten lopulta löysivät tiensä. Siinä hetki istuskeltiin ja lähdettiin hotellille nukkumaan.

Sunnuntaina toinen auto lähti jo takaisin Pittsburgiin, koska osalla oli tentti maanantai-iltana, mutta me jäätiin vielä ja käytiin NASAn space centerissä. Päästiin kiertämään siellä NASAn kampuksella, missä ne nasa-ihmiset työskentelee. Elokuvista tuttu oli esimerkiksi se valvomo mistä noita avaruuslentoja valvotaan.

Vanha valvomo, joka poistui käytöstä 2010 ja on nyt vaan nähtävyytenä

Uusi valvomo televisioruudulla vanhassa valvomossa

Saturn V, edelleen maailman suurin raketti

Avaruuskeskuksen jälkeen pyörähdettiin Baybrook Mall:lla, ja siellä oli kyllä isoin Forever21 tähän mennessä. Kaks kerrosta vaatteita, jopa liikaa kun tuntui ettei pysty sovituskopeille kävelemään ilman, että rättien määrä sylissä tuplaantui. Oli suorastaan hankala katella mitään ku ei tienny minne päin kääntyis. Niin, ja syy miksi tuonne edes mentiin oli se, että Mihku tarvitsi jotain vaatteita, ja miesten vaatteita olikin sitten siinä eteisessä kymmenisen rekkiä ja loput naisille :D 

Saatiin lopulta myös ne pihvit syötyä, käytiin Outback steakhousessa, jossa oli kyllä enemmänkin australialainen teema kuin teksasilainen. Hyvää pihviä oli kuitenkin! Hyvinsyöneenä ajeltiin minä, Reeta, Sara ja Mihku Dallasiin ja oltiin siellä yö, ettei tarvinnut yötä myöten ajaa takas Pittiin. Yövyttiin Baymont Inn & Suites Arlingtonissa, aika karu paikka oli mutta maksoi neljälle yhteensä $68 ja aamupala oli erittäin positiivinen yllätys. Ollaan kerran oltu Super8-motellissa yötä, joka on samanhintainen kuin nämä muut joissa on oltu, mutta Reetan mukaan siellä aamupala oli tosi köykäinen, ite en käynyt aamupalalla. Tästä lähtien pyritäänkin aina varaan joku muu kuin Super8, koska samalla rahalla saa hyvän aamupalan jolla pärjää pitkälle. 

Nyt onkin enää alle viikko seuraavaan reissuun, kun ensi maanantaina lähdetään Kansas Citystä kohti Meksikoa! ¡Ay, caramba! 

Ruoasta

En oo tainnut vielä kirjoittaa mitään ruoasta täällä? Aina kun meiltä vaihtareilta kysytään, mistä ei tykätä täällä Jenkeissä, niin kaikki vastaa, että ruoasta. Ihan kaikki mitä täällä myydään on tosi prosessoitua ja keinotekoista. Kasvikset ei maistu miltään. Ja sitten kun menee ulos syömään, niin se on niitä hamppareita. Tosin täällä on kyllä tosi hyviäkin hampparipaikkoja, ite tykkään eniten Freddie'sistä, burgeripihvit on siellä hyviä. Mut esimerkiksi Taco Bell on ihan hirveää kuraa, kerran käytiin eikä koskaan enää. Mutta täällä on yks tosi hyvä meksikolainen ravintola, Yoselin, ja se on aika halpakin. Oon itse asiassa syöny siellä kahesti tällä viikolla. Täällä ulkona syöminen on niin paljon halvempaa ku Suomessa.

Tällä viikolla oon syöny ihan hirveen paljon kaikkee roskaruokaa, ku ollaan käyty kiinalaisessa, meksikolaisessa, hampparilla ja tänään tilattiin pitsaa. Tuossa viime yönä viiden aikaan just mietittiin Mihkun ja Reetan kanssa, että oispa mahtava saada kylmäsavulohta tai -poroa! Mihku meni niinkin pitkälle, että tilasi New Yorkista ruisleipää. Ai että sitä tuoksua ku se sulattaa sitä pakkasesta!! Täällä ei juurikaan oo mitään muuta ku paahtoleipää tarjolla, joko ihan valkoista tai sitten jotain täysjyvävehnää, mutta joka tapauksessa se on ihan sellasta höttöä.

Huvittavaa, että oon syöny kuitenkin parempaa lihaa, aina jotain broilerin rintafileetä tai naudan minuuttipihvejä. Täällä ei oo esim. kanaa valmiina suikaleina, vaan pitää ostaa fileinä ja pilkkoa sitten ite. Lisäksi lihat myydään aivan järkyttävän isokokoisissa pakkauksissa!

Vaikka oonkin syöny täällä huomattavasti enemmän roskaruokaa ku normaalisti, oon myös jollain lailla kiinnittäny paljon enemmän huomiota siihen, millasta ruokaa ite laitan, ja oonkin laihtunut täällä parisen kiloa, ku tulee syötyä paljon vähemmän makaronia, riisiä tai perunaa. Ehkä johtuu myös tosi hyvästä kuntosalista, vaikka emmä kyllä oo mitenkään sen enempää siellä käyny ku Suomessakaa.

Luonnetesti ja hierontatuolihuone

Löydettiin eilen Reetan kans kampukselta huone, jonne saa mennä istumaan hierontatuoleihin vaikka luentojen välissä. Mitä autuutta! Ihana oli käydä vähän kuuntelemassa lintujen viserrystä nauhalta ja antaa tuolin höykkyyttää selkää :D Pitää kyllä ottaa tavaksi käydä siellä joka tiistai ja torstai ku on tauko luentojen välissä. Kivat ruokanokoset saa siellä otettua.

Rentoutushuone

Kävin tekemässä tällä viikolla maksullisen luonnetestin Health Centerilla. Tulokseksi sai omat top5-vahvuudet. Mulla ne oli järjestyksessä futuristic, intellection, restorative, significance ja analytical. Tänään käytiin sitten vielä counselorin juttusilla ja auottiin vähän enemmän noita tuloksia. Ite nikottelin vähän etenkin tuon restorativen kanssa, kun se tarkoittaa sellaista ongelmanratkaisua ja toimimattomien osuuksien korjaamista joissakin asioissa, enkä mää oikein tunnistanu itseäni siitä, kun en minä tykkää esimerkiksi mitään älyllisiä ongelmia ratkoa, ei riitä kärsivällisyys. Mutta sitten siinä keskustellessa puhe kääntyi töihin ja totta tosiaan - kyllähän sitä piti kaiken maailman ongelmia ratkoa viime kesänäkin. Tuon intellectionin se terapeutti avasi hyvin "et luultavasti tykkää tyhmistä ihmisistä etkä mistään hömppärealitysarjoista". Yeap, that's me. Näistä voi sitten ammentaa tuleviin työhakemuksiin muutakin kuin "reipas, nopeasti oppiva ja omatoiminen".

Tänään on International gathering: German experience. Täällä on 4 saksalaista vaihdossa ja ne pitää esityksen Saksasta ja on tehny sinne eilen jotain ruokamaistiasia muiden vaihtareiden avustuksella. Me oltiin kans menossa kuorimaan pottuja, mutta porukkaa oli jo niin paljon paikalla eilen, että mennään sitten tänään auttamaan sen ruuan tarjoilussa ihmisille. Noi saksalaiset on meidän hyviä kavereita, on tosi mielenkiintoista mennä kuuntelemaan, mitä ne meille Saksasta kertoo!

Road trip Chicagoon

Viime viikonloppuna toteutettiin siis pitkään puhuttu road trip Chicagoon, ja olihan se mukavaa. Kuluja reissusta tuli per naama $60 autovuokra, $36 bensat ja $78 hotellit kolmelta yöltä. Me saatiin käyttöön joka perheenäidin unelma, citymaasturi, kun ei ollut kuin yksi normaali full size henkilöauto Pittsburgin vuokraamossa. Oli sillä kyllä ihan lepi ajella, vaikkei ajomukavuuksiltaan paras ollukaan. Ajoin ensimmäistä kertaa autolla täällä Jenkeissä, helppoa ku tiet on vaan yhtä suoraa tietä kaupungista toiseen. Chicagossa ja St. Louisissa sai olla tarkkana ku navigaattori oli vähän kehno välillä erottamaan ramppeja toisistaan.

Ensimmäinen yö oltiin 4 tähden hotellissa St. Louisissa. Muuta ei siellä ehdittykään tehdä kuin käydä Mäkkärillä, nukkua yön yli ja aamulla tsekata se kuuluisa Eero Saarisen suunnittelema kaari, josta alla kuva tai kaksi. Oli sinänsä ihan hyvä veto tuo yöpyminen matkalla, ettei tarvinnut sitten rättiväsyneena saapua Chicagoon perjantaina.

Gateway Arch

Gateway Arch

Mississippi

Perjantaina meidän lähtö St. Louisista viivästyi jonkun verran, mutta lopulta meidän auto pääsi perille joskus viiden aikaan illalla. Vähän jännitti, että millaset yöpymispaikat meillä Chicagossa on luvassa, kun eka yö oltiin niin hyvässä hotskassa, mutta molemmat hostellit osoittautuivat erittäin hyviksi! Ensimmäinen yö oltiin Wicker Parkin kaupunginosassa IHSP -hostellissa, aivan tosi hyvä paikka! Meillä oli viiden hengen ja kolmen hengen privaattihuoneet, ja siinä viiden hengen huoneessa oli oma yksityinen sky deck josta oli komeat näköalat Chicagon keskustaan. Kyllä sai rahalle vastinetta, kun $30 yö per naama siitä maksettiiin. Meidän oli tarkoitus olla siellä molemmat yöt, mutta oltiin varauksen kanssa myöhässä ja la-su yö oli jo täynnä. Joka tapauksessa suosittelen lämpimästi kaikkia Chicagoon matkaavia harkitsemaan tätä hostellia majoitusvaihtoehtona!

Näkymä sky deckiltä

Härö kuva Mihkun kanssa

Koko reissuporukka plus kadulla tavattuja havaijilaisia

Hostellin keittiö ja saksalainen kaveri Flo

Hostellin edestä, Mihku ja saksalainen kaveri Janis

Tuo Wicker Park oli alueena sellaista boheemia, vähän hipsterityylistä aluetta, josta tuli vähäsen mieleen Helsingin Kallio. Tosi kivoja baareja ja ravintoloita ja vaateputiikkeja. Anne-Sophie oli Chicagossa jo elokuussa, ja se veikin meidät syömään perjantaina nepalilais-intialaiseen ravintolaan lähellä hostellia, ai että oli hyvää! Olisin halunnut vielä lauantaiaamuna käydä käveleskelemässä ympäriinsä tuolla alueella, mutta aika ei antanut periksi.

Toiseksi yöksi olin varannut meille hostellihuoneen Chicagon kreikkalaisesta kaupunginosasta. Varasin meille vain kuuden hengen huoneen ja oli tarkoitus sitten sniikkailla loput sinne sisään, mutta se ei mennyt ihan niin kuin piti, kun osa porukasta pelmahti hostellin aulaan jo ennen kuin oli sovittu kuka menee ja minne. Oma kärsimätön luonteeni ei oo ehkä se paras mahdollinen tällaisten epäselvien, kymmentä henkeä koskevien tilanteiden hoitamiseen, ja meinasi kyllä vähän harmittaa. No, respan täti sitten otti käteisellä maksun meidän neljästä ylimääräisestä ihmisestä ja sanoi, ettei saa kellekään sanoa (etenkään hänen pomolleen), että meitä on siellä huoneessa kuuden sijaan kymmenen. Tämä on se syy miksi me maksellaan Kreikkaan niitä tukipaketteja :--D Tämäkin hostelli Parthenon oli hyvä, lähellä metroasemaa ja tilava oma kylppäri. Vähän askeettisempi kuin edellinen mutta eipä me siellä huoneessa muuta tehty kuin nukuttu.

Anne-So ja Leo hostellihuoneessa

Kreikkalaisessa kaupunginosassa kreikkalaista salaattia

Lauantaina vietettiin turistipäivää ja kierrettiin kaikkia tärkeimpiä nähtävyyksiä, mm. The Bean ja Michigan Lake tulivat tutuiksi. Lisäksi käytiin hakemassa kuuluisaa chicagolaista pitsaa, mutta joka paikkaan oli kymmenelle hengelle 1,5 tunnin jonot, joten otettiin pitsat ja syötiin ne ulkona. Oli kyllä hyvää, juustoa ainakin sentti.

The Bean

Suihkulähde, jonka kuva liikkui. Millenium Park.

Michigan Lake

Sear's Tower

Oprah'in lempipopcornia!

Nälkäiset kodittomat kirkon portailla.

Lauantaina käytiin bailaamassa Vision ja Excalibur -nimisissä yökerhoissa, oli mahtavaa! Ei ollu mitään jättisuuria paikkoja, mutta tosi hyviä remiksejä tutuista biiseistä. Excaliburin puolella oli dj joka soitti muiden mielipiteiden perusteella vähän turhan trancea, ite en käyny siellä kuin ihan lopuksi vähän aikaa. Sisäänpääsy oli 20 dollaria, mutta ainakin mun margarita oli kohtuuhintainen, alle $9. Soittivat muuten Daruden Sandstormin, heti tuli ensin Flolta tekstari, jossa luki "DARUDE" ja saman tien Mihkulta jotain että "jaa se virtasen ville siellä soittelee". Yks kaveri täällä Pittsburgissakin soitti yhtenä iltana Daruden kyseistä kappaletta. Ei ne kukaan tosin tiiä että se on Suomesta.

Sunnuntaina kello soi 8:90, eli runsaiden kolmen tunnin yöunien jälkeen lähdettiin katselemaan Chicagoa vähän korkeammalta. Meillä oli tarkoitus mennä Willis Toweriin (ent. Sear's) mutta päädyttiin lopulta John Hancock Toweriin, joka oli puolet halvempi ja siellä pääsi myös korkeammalle. Näiden maisemien jälkeen mentiin brunssille Emerald Loopiin, hyvä brunssi oli kymmenen dollarin brunssiksi. Brunssin jälkeen meillä oli 45 minuuttia aikaa shoppailla ennen 11 tunnin ajomatkaa takaisin Kansasiin. Hyökättiin tyttöjen kanssa Forever 21:iin, joka on paras vaateketju täällä. Pyörähdettiin myös Topshopissa ja vanhalla kunnon henkkamaukalla. Ajomatka kotiin meni yllättävän kevyesti, meillä oli kolme kuskia per auto, ja muut viihdyttivät kuskia aina sen verran, ettei tullu uni silmään. Aika väsyneitä oli kyllä jutut loppumatkasta. Reissusta jäi kuitenkin erittäin hyvä maku suuhun, ja Chicago vei mun sydämen. Lähen kyllä sinne takaisin joskus kun tulee tilaisuus!

Hancock Towerista

En ees tienny, että Chicagossa on hiekkarantoja

Michigan Lake

Ikkunanpesijät

Seuraava reissu häämöttää jo edessä, kun 22.10. lähdetään Mihkun ja Reetan kanssa Meksikaan viikoksi. Aijaijaijai! Sitä ennen saatetaan tosin tehdä viikonloppureissu lähiosavaltioihin, saa nyt nähdä.

Whaaaat?